Kun huippuosaajat ajautuvat Wolt-kuskeiksi: Miksi Suomi ei osaa hyödyntää kouluttamaansa osaamista?
Kirjoittaja Ilpo Elfving / Econ CEO
Loading article content...
Lisää artikkeleita
Tekoäly on toimitusketju, ei taikasauva: mitä NIS2 tarkoittaa tekoälyn hallinnalle
Suomen kyberturvallisuuslaki asettaa johdon henkilökohtaiseen vastuuseen tekoälyyn liittyvistä riskeistä. Elintarvike-, kaupan- ja terveysalan johtajille tekoäly ei ole työkalu vaan digitaalinen toimitusketju, joka vaatii saman hallinnan kuin mikä tahansa kriittinen toimittaja.
Suomen uusi kyberturvallisuuslaki: Mitä elintarvikealan johtajien on tiedettävä – ja tehtävä
Suomen kyberturvallisuuslaki 124/2025 asettaa elintarvikealan johdolle henkilökohtaisen vastuun kyberturvallisuudesta. Kriittiset määräajat, 7 miljoonan euron seuraamukset ja konkreettiset toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseksi.
Ylen uutinen↗ kertoo karua tarinaa nigerialaisesta Godfreystä, joka valmistui tekoälyinsinööriksi Suomessa hyvin arvosanoin.
Sen sijaan että hän rakentaisi Suomen digitaalista tulevaisuutta, hän kuljettaa Wolt-ruokaa - ja on nyt karkotusuhan alla.
Godfrey ei saanut edes pakollista harjoittelupaikkaa, vaikka lähetti kertomansa mukaan toistakymmentä hakemusta.
Tämä ei ole yksittäistapaus. Se on järjestelmällinen ongelma, joka uhkaa Suomen kilpailukykyä.
Suomen paradoksi: Koulutamme osaajia, mutta emme osaa hyödyntää heitä
Satakunnan ammattikorkeakoulussa jopa 50-70% kansainvälisistä opiskelijoista keskeyttää erikoisaloilta kuten tekoäly ja mekatroniikka.
Korkeakoulujen markkinointi on maalaillut kuvat varmoista työpaikoista, mutta edes opintoihin kuuluvia työharjoittelupaikkoja ei saada järjestymään, mikä saa heidät
menettämään uskon tulevaisuuden työllistymisestä.
Godfreyn tarina kuvaa täydellisesti korkeakoulujen markkinoinnin ja todellisuuden eron:
Ajattelin, että kun saan tällaiset opinnot suoritettua, työpaikan löytäminen
on helppoa kuin mikä.
GodfreyTekoälyinsinööri
Samaan aikaan Suomessa huudetaan osaajapulasta ja tekoälyn käyttöä pidetään
Euroopan kilpailukyvylle ratkaisevan tärkeänä.
Ydinongelma: Väärä lähestymistapa
Perinteinen malli - "opiskelija hankkii itselleen harjoittelupaikan" - ei toimi erikoisaloilla. Yrityksiä vedotaan ottamaan harjoittelijoita, mutta yritykset eivät osaa hyödyntää AI:ta.
Korkeakoulujen olettama on, että kansainväliset opiskelijat johtaisivat yrityksissä AI-projekteja. Tämä ei ole realistista usein edes suomalaisille opiskelijoille.
Lisähaasteita tuovat:
Perehdytys on suomeksi
Työkulttuuri on implisiittistä ja dokumentoimatonta hiljaista tietoa
Yritykset eivät tiedä mitä tehdä AI-osaajan kanssa
Ratkaisu: Intratekoäly murskaa kielimuurin
Todellinen ratkaisu lähtee siitä, että hyödynnämme kansainvälisen osaamisen vahvuuksia järjestelmällisesti:
Yrityksen sisäinen tekoälymalli, joka:
Mukautuu käyttäjän taustaan ja selittää asiat hänen äidinkielellään
Ymmärtää kulttuurieroja ja selittää ne oikeassa kontekstissa
Luo vahvat semanttiset yhteydet kun dokumentaatio vahvistetaan suomeksi, englanniksi ja kansainvälisen työntekijän äidinkielellä
Kun yhdistämme kansainväliset ja suomalaiset opiskelijat yhteen tiimiin, saamme paitsi monikielisen dokumentaation, myös kulttuurisen kompetenssin joka on korvaamatonta globaalissa liiketoiminnassa.
Yritysten pitäisi ylipäätään AI-ahdistuksessaan keskittyä nyt ensisijaisesti rakenteelliseen tietoon ja hiljaisen tiedon dokumentointiin.
Integraattori-PM: Malli joka toimii
Econ on kehittänyt opreatiiviseen osaamiseen pohjautuvan Integraattori-PM-mallin, joka ratkaisee ongelman juuresta:
Sen sijaan että "myydään harjoittelijoita", myydään arvoa ja ratkaisuja:
Tunnistetaan yrityksen konkreettiset tarpeet (esim. rakenteinen tieto, Peppol ,GS1-standardien käyttöönotto, AI-sovellukset)
Rakennetaan niihin ratkaisuja asiantuntija- ja opiskelijatiimeillä
Yksi projektipäällikkö hoitaa sekä yrityksen projektinhallinnan että opiskelijoiden ja ammattilaisten ohjauksen
Rikotaan kieli- ja kulttuurierot, Econ toimii tulkkina ja integroijana
Jakaa tehtävät vaativuuden mukaan:
Tunnistaa mitä opiskelija voi tehdä ja mihin tarvitaan ammattilainen
Minimoi yrityksen työtaakka - ei tarvitse itse osata AI:ta voidakseen hyötyä siitä
Malli on todistetusti toimiva ja luonut jo työpaikkoja yrityksiin, vaikka heillä ei ollut alkujaan rekrytointitarvetta. Se on myös kustannustehokas kun projektipäälliköitä on kahden sijaan yksi ja osa työstä toteutetaan työharjoitteluna kohtuullista korvausta vastaan.
Rahoitusmahdollisuudet yrityksille
Yritykset voivat merkittävästi alentaa Integraattori-PM-mallin kustannuksia hyödyntämällä käytettävissä olevaa EU- ja kansallista rahoitusta:
Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) -ohjelma↗ (€602 miljoonaa kokonaisuudessaan) tarjoaa 50-85% tukea työllistämis- ja osaamishankkeille. Ohjelma on käynnissä vuoteen 2027 asti ja tarjoaa jatkuvaa hakumahdollisuutta alueellisille hankkeille.
AMIF-rahoitus↗ (€67,9 miljoonaa) tukee kolmansien maiden kansalaisten integraatiota 75% osuudella. Rahoitus on suunnattu juuri Godfreyn kaltaisten korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistämiseen.
Talent Boost -ohjelma↗ on TEM:n ja OKM:n koordinoima kansainvälisen osaamisen houkutteluun ja integraatioon tähtäävä ohjelma. Ohjelma on erityisesti suunnattu kansainvälisten osaajien työllistämiseen suomalaisiin yrityksiin.
Business Finland generatiivisen tekoälyn rahoitus↗ on edelleen haettavissa GenAI-teemaisiin hankkeisiin, vaikka varsinainen kampanja päättyi vuoden 2024 lopussa. Pk-yritykset voivat saada 40-60% tukea PoC-projekteihin.
Rahoitus mahdollistaa yrityksille merkittäviä säästöjä AI- ja digitalisaatiohankkeissa samalla kun luodaan työpaikkoja kansainvälisille osaajille.
Ratkaisun kolme peruspilaria
Arvonluonti ensin: Ei "työnnettä opiskelijaongelmaa yrityksille" vaan luodaan todellista liiketoiminta-arvoa
Minimaalinen työllistäminen asiakkaalle: Integraattori-PM hoitaa kaiken projektinhallinnan ja ohjauksen
Kulttuurinen ja kielellinen silta: Kansainväliset ja suomalaiset opiskelijat tiimeissä yhdessä ammattilaisten kanssa luovat ainutlaatuista osaamista globaaliin liiketoimintaan
Lopputulos: Win-win kaikille
Yritykset saavat ratkaisuja todellisiin tarpeisiinsa minimaalilla omalla työllä ja merkittävällä rahoitustuella
Kansainväliset opiskelijat kuten Godfrey saavat relevanttia työkokemusta sen sijaan että ajavat ruokaa
Suomi pitää huippuosaajat täällä sen sijaan että he lähtevät muualle tai joutuvat karkotuksen uhkaan
Alue vahvistuu kun kansainvälinen osaaminen integroituu paikalliseen talouteen
Seuraavat askeleet
Econ on juuri valmistelemassa rahoitushakemuksia Integraattori-PM-mallin laajentamiseksi. Tavoitteena on luoda järjestelmällinen ratkaisu, joka yhdistää saatavilla olevan rahoituksen, yritystarpeet ja kansainvälisen osaamisen.
Kysymys kuuluu
Kumpi on käsittämättömämpää: Se, että valmistunut tekoälyinsinööri kuten Godfrey kuljettaa Wolt-ruokaa karkotusuhan alla - vai se, että meillä on toimivia ratkaisuja ja käytettävissä miljardirahoitus, joita emme käytä?
Godfreyn tarina ei ole ainutlaatuinen. Hän on yksi sadoista huippuosaajista, jotka Suomi kouluttaa mutta ei osaa hyödyntää.
Ehkä on aika lopettaa saman toimimattoman mallin toistaminen ja alkaa rakentaa järjestelmää, joka todella yhdistää osaamisen ja tarpeet.
Godfrey ansaitsee paremman. Suomi ansaitsee paremman.
Kirjoittaja Ilpo Elfving on Econ Oy:n toimitusjohtaja ja on kehittänyt Integraattori-PM-mallia kansainvälisten opiskelijoiden työllistämiseen syksystä 2024 alkaen.
Valmis vauhdittamaan elintarvike- ja kaupanalan toimintaa?
