Kun huippuosaajat ajautuvat Wolt-kuskeiksi: Miksi Suomi ei osaa hyödyntää kouluttamaansa osaamista?

Ylen uutinen↗ kertoo karua tarinaa nigerialaisesta Godfreystä, joka valmistui tekoälyinsinööriksi Suomessa hyvin arvosanoin. Sen sijaan että hän rakentaisi Suomen digitaalista tulevaisuutta, hän kuljettaa Wolt-ruokaa - ja on nyt karkotusuhan alla.

Godfrey ei saanut edes pakollista harjoittelupaikkaa, vaikka lähetti kertomansa mukaan toistakymmentä hakemusta.

Tämä ei ole yksittäistapaus. Se on järjestelmällinen ongelma, joka uhkaa Suomen kilpailukykyä.

Satakunnan ammattikorkeakoulussa jopa 50-70% kansainvälisistä opiskelijoista keskeyttää erikoisaloilta kuten tekoäly ja mekatroniikka. Korkeakoulujen markkinointi on maalaillut kuvat varmoista työpaikoista, mutta edes opintoihin kuuluvia työharjoittelupaikkoja ei saada järjestymään, mikä saa heidät menettämään uskon tulevaisuuden työllistymisestä.

Godfreyn tarina kuvaa täydellisesti korkeakoulujen markkinoinnin ja todellisuuden eron:

Samaan aikaan Suomessa huudetaan osaajapulasta ja tekoälyn käyttöä pidetään Euroopan kilpailukyvylle ratkaisevan tärkeänä.

Perinteinen malli - "opiskelija hankkii itselleen harjoittelupaikan" - ei toimi erikoisaloilla. Yrityksiä vedotaan ottamaan harjoittelijoita, mutta yritykset eivät osaa hyödyntää AI:ta. Korkeakoulujen olettama on, että kansainväliset opiskelijat johtaisivat yrityksissä AI-projekteja. Tämä ei ole realistista usein edes suomalaisille opiskelijoille.

Lisähaasteita tuovat:

• Perehdytys on suomeksi

• Työkulttuuri on implisiittistä ja dokumentoimatonta hiljaista tietoa

• Yritykset eivät tiedä mitä tehdä AI-osaajan kanssa

Todellinen ratkaisu lähtee siitä, että hyödynnämme kansainvälisen osaamisen vahvuuksia järjestelmällisesti:

Yrityksen sisäinen tekoälymalli, joka:

• Mukautuu käyttäjän taustaan ja selittää asiat hänen äidinkielellään

• Ymmärtää kulttuurieroja ja selittää ne oikeassa kontekstissa

• Luo vahvat semanttiset yhteydet kun dokumentaatio vahvistetaan suomeksi, englanniksi ja kansainvälisen työntekijän äidinkielellä

Kun yhdistämme kansainväliset ja suomalaiset opiskelijat yhteen tiimiin, saamme paitsi monikielisen dokumentaation, myös kulttuurisen kompetenssin joka on korvaamatonta globaalissa liiketoiminnassa. Yritysten pitäisi ylipäätään AI-ahdistuksessaan keskittyä nyt ensisijaisesti rakenteelliseen tietoon ja hiljaisen tiedon dokumentointiin.

Econ on kehittänyt opreatiiviseen osaamiseen pohjautuvan Integraattori-PM-mallin, joka ratkaisee ongelman juuresta:

Sen sijaan että "myydään harjoittelijoita", myydään arvoa ja ratkaisuja:

• Tunnistetaan yrityksen konkreettiset tarpeet (esim. rakenteinen tieto, Peppol ,GS1-standardien käyttöönotto, AI-sovellukset)

• Rakennetaan niihin ratkaisuja asiantuntija- ja opiskelijatiimeillä

• Yksi projektipäällikkö hoitaa sekä yrityksen projektinhallinnan että opiskelijoiden ja ammattilaisten ohjauksen

• Rikotaan kieli- ja kulttuurierot, Econ toimii tulkkina ja integroijana

Jakaa tehtävät vaativuuden mukaan:

• Tunnistaa mitä opiskelija voi tehdä ja mihin tarvitaan ammattilainen

• Minimoi yrityksen työtaakka - ei tarvitse itse osata AI:ta voidakseen hyötyä siitä

Malli on todistetusti toimiva ja luonut jo työpaikkoja yrityksiin, vaikka heillä ei ollut alkujaan rekrytointitarvetta. Se on myös kustannustehokas kun projektipäälliköitä on kahden sijaan yksi ja osa työstä toteutetaan työharjoitteluna kohtuullista korvausta vastaan.

Yritykset voivat merkittävästi alentaa Integraattori-PM-mallin kustannuksia hyödyntämällä käytettävissä olevaa EU- ja kansallista rahoitusta:

Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) -ohjelma↗ (€602 miljoonaa kokonaisuudessaan) tarjoaa 50-85% tukea työllistämis- ja osaamishankkeille. Ohjelma on käynnissä vuoteen 2027 asti ja tarjoaa jatkuvaa hakumahdollisuutta alueellisille hankkeille.

AMIF-rahoitus↗ (€67,9 miljoonaa) tukee kolmansien maiden kansalaisten integraatiota 75% osuudella. Rahoitus on suunnattu juuri Godfreyn kaltaisten korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistämiseen.

Talent Boost -ohjelma↗ on TEM:n ja OKM:n koordinoima kansainvälisen osaamisen houkutteluun ja integraatioon tähtäävä ohjelma. Ohjelma on erityisesti suunnattu kansainvälisten osaajien työllistämiseen suomalaisiin yrityksiin.

Business Finland generatiivisen tekoälyn rahoitus↗ on edelleen haettavissa GenAI-teemaisiin hankkeisiin, vaikka varsinainen kampanja päättyi vuoden 2024 lopussa. Pk-yritykset voivat saada 40-60% tukea PoC-projekteihin.

Käytettävissä kesäkuussa 2025:

• ESF+ jatkuvat haut alueellisille hankkeille↗

• Marie Skłodowska-Curie -stipendit↗ (haku auki toukokuusta, deadline 10.9.2025)

• ELY-keskusten yritysrahoitus↗

• Kuntien integraatiopalvelut (maksuttomat)

Rahoitus mahdollistaa yrityksille merkittäviä säästöjä AI- ja digitalisaatiohankkeissa samalla kun luodaan työpaikkoja kansainvälisille osaajille.

1. Arvonluonti ensin: Ei "työnnettä opiskelijaongelmaa yrityksille" vaan luodaan todellista liiketoiminta-arvoa

2. Minimaalinen työllistäminen asiakkaalle: Integraattori-PM hoitaa kaiken projektinhallinnan ja ohjauksen

3. Kulttuurinen ja kielellinen silta: Kansainväliset ja suomalaiset opiskelijat tiimeissä yhdessä ammattilaisten kanssa luovat ainutlaatuista osaamista globaaliin liiketoimintaan

• Yritykset saavat ratkaisuja todellisiin tarpeisiinsa minimaalilla omalla työllä ja merkittävällä rahoitustuella

• Kansainväliset opiskelijat kuten Godfrey saavat relevanttia työkokemusta sen sijaan että ajavat ruokaa

• Suomi pitää huippuosaajat täällä sen sijaan että he lähtevät muualle tai joutuvat karkotuksen uhkaan

• Alue vahvistuu kun kansainvälinen osaaminen integroituu paikalliseen talouteen

Econ on juuri valmistelemassa rahoitushakemuksia Integraattori-PM-mallin laajentamiseksi. Tavoitteena on luoda järjestelmällinen ratkaisu, joka yhdistää saatavilla olevan rahoituksen, yritystarpeet ja kansainvälisen osaamisen.

Kumpi on käsittämättömämpää: Se, että valmistunut tekoälyinsinööri kuten Godfrey kuljettaa Wolt-ruokaa karkotusuhan alla - vai se, että meillä on toimivia ratkaisuja ja käytettävissä miljardirahoitus, joita emme käytä?

Godfreyn tarina ei ole ainutlaatuinen. Hän on yksi sadoista huippuosaajista, jotka Suomi kouluttaa mutta ei osaa hyödyntää.

Ehkä on aika lopettaa saman toimimattoman mallin toistaminen ja alkaa rakentaa järjestelmää, joka todella yhdistää osaamisen ja tarpeet.

Godfrey ansaitsee paremman. Suomi ansaitsee paremman.

---

Kirjoittaja Ilpo Elfving on Econ Oy:n toimitusjohtaja ja on kehittänyt Integraattori-PM-mallia kansainvälisten opiskelijoiden työllistämiseen syksystä 2024 alkaen.